Ruth Mmari, Mama Kimbilio
Lauantai illasta tiistai aamuun,
olin Irjan kanssa Mikumissa, Mama Mmarin vieraana. Sunnuntai päivä oli
rauhallinen, aamulla seitsemältä oli jumalanpalvelus, päivällä kokkailimme
yhdessä ja iltapäivällä sain ihmetellä suomalaista ala-astetta, jonka ansiosta
sain virkattua pienen laukun ilman opastusta, vaikka alkuun ajattelin, etten
millään osaa enää kahdentoista vuoden tauon jälkeen virkata. Illalla
valmistimme hilloja maanantaina pidettävää opetusta varten. Irja piti
paikallisille naisille opetuksen kasvisten säilömisestä ennen kuin ne menevät
pilalle. Opetuksen lopuksi oli rukoushierontahetki, jossa pareittain hierottiin
toisen niskaa ja rukoiltiin tämän puolesta. Naiset olivat hyvin kiitollisia
hetkestä, koska hieronta oli vähentänyt kipuja, eivätkä naiset kokeneet
voivansa pyytää hierontaa vaikkapa miehiltään, joille platonista kosketusta ei
ilmeisesti ole olemassakaan.
Irja opettaa Mikumin naisille kavisten säilömistä |
Maanantai iltana Mama Mmari antoi
minun myös lypsää elämäni ensimmäisen kookosmaidon. Kookoksen lypsämiseen
käytetään istuinta, jonka reunassa on litteä, pyöreäpäinen metalliliuska, jossa
on reunassa terävät piikit. Kookospähkinän pähkivävoita raastetaan liuskaa
vasten, joka pysyy tukevasti paikallaan, koska se on kiinni istuimessa, jolla
on raastajan paino. Kun voi on irrotettu, se laitetaan kulhoon lämpimän veden
kanssa ja voiraastetta puristellaan, kunnes neste muuttuu valkoiseksi ja
raastetta puristamalla ei enää valu vettä. Raaste siivilöidään maidosta
erilleen ja näin syntyy ensimaito. Raaste laitetaan sitten uudelleen veteen ja
toistetaan prosessi, saadaan toinen maito, joka on huomattavasti laihempaa ja
läpikuultavampaa kuin ensimaito.
Mama Ruth Mmari on Morogoron hiippakunnan
nais- ja lapsityönjohtaja, sekä Kimbilio turvakodin idean äiti, eli Mama
Kimbilio. Hän tulee olemaan myös Kimbilion johtaja, kun se avataan. Tämä on
Mama Mmarin tarina:
Ruth muutti vanhempiensa kanssa
Mikumiin yhdeksänvuotiaana, vuonna 1963. Mikumissa hän meni naimisiin
paikallisen hotellin omistajan kanssa ja asuu nyt leskenä miehensä rakentamassa
talossa, jossa asuvat hänen lisäkseen hänen nuorin poikansa Calvin, pojanpoika
Elton, orvoksi jäänyt veljenpoika ja kaksi työntekijää. Yhden pojan tyttäret
Sajuni ja Esta, jotka vuosia ovat asuneet Mama marin kanssa, olivat nyt
kylässä. Mama Mmarilla on ollut paljon orposuojatteja elämänsä aikana.
Esta ja Sajuni kuorivat valkosipulia |
Turvakodista Mama Mmari alkoi
haaveilla, huomattuaan, että on paljon naisia, jotka eivät tiedä, minne mennä,
kun miehet kiusaavat heitä. Naisilla on paljon vaikeuksia, totiset kasvot ja
kivi sydämellä. Heillä ei ole paikkaa, josta kysyä neuvoa. He joutuvat usein
miesten väkivallan kohteiksi. Jos perheellä on vaikeuksia, ne kasaantuvat usein
naisten harteille. He kantavat huolta lapsista, jos heillä on vaikeuksia. Lapset,
joiden perheillä muutenkin on vaikeuksia, eivät usein löydä pois kotoa, joten
he jäävät vanhempiensa kotiin aikuisina ja saattavat saada siellä omia lapsia,
joita isovanhempien odotetaan kasvattavan. Tässä vaiheessa miehet usein
kyllästyvät ja häipyvät, naisten jäädessä yksin ongelmien kanssa.
Näiden ongelmien vähentämiseksi
Mama Mmari unelmoi naisten keskuksesta, jonne naiset ja tytöt voisivat juosta
turvaan, ja jossa kaikki naiset, sekä ne, jotka ovat turvakodissa, että ne,
jotka vain tarvitsevat opetusta, voisivat opiskella ihmisoikeuksia,
terveydenhoitoa ja lastenhoitoa sekä muuta tarpeellista. Nimi ”Kimbilio” tulee
swahilin kielen juosta-verbistä kukimbilia. Mama Mmari ajatteli psalmin 46
toista jaetta, jonka mukaan ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva”. Kimbilio, olisi paikka
jonne voisi juosta turvaan kahdessa merkityksessä, muurit suojaavat ihmisiltä,
jotka haluavat satuttaa, ja Kimbiliossa voi oppia Jumalasta. Turvakoti on avoin
kaikille naisille taustasta, uskonnosta, iästä tai tilanteesta riippumatta.
Unelman toteuttaminen alkoi puhumalla
naisten johtajille turvakodin ja naistenkeskuksen tarpeesta. He olivat samaa
mieltä, ja alkoivat kerätä rahaa rakentamista varten. Rahan kerääminen
kuitenkin edistyi huonosti, koska naisten oli kerättävä rahaa myös lastensa
kouluttamiseen ynnä muuhun. Keräys oli käynnissä, mutta aina oli jokin muu
tarve, esimerkiksi joku sairastui. 2007 Mama Mmari teki Irjan kanssa kierroksen
Suomen seurakunnissa etsien Kimbiliolle ulkopuolista rahoitusta. Kierros ei
kuitenkaan tuottanut tulosta. Toinen kierros tehtiin 2011, ja kierroksen
viimeisessä kohteessa, Lempäälän seurakunnassa Pastori Matti Vehviläinen sanoin
kohtalokkaat sanat: ”Me temme sen”, ja rakentaminen sai alkunsa. 2011 jälkeen
Kimbilioon on kerätty rahaa Lempäälän seurakunnan Majakkamessuissa viikottain,
Kahvila Olkkarissa, Kirpputoreilla, muissa seurakunnissa ja koulujen
projekteissa. Rahankeräystä on organisoinut Lempäälän MNKY.
Kimbilion rakentamisen aikana
Mama Mmari on oppinut ainakin luottamaan Jumalaan enemmän: luottamaan, että
Jumala toteuttaa hänen suunnitelmansa. Jumala on antanut ystäviä, jotka ovat
auttaneet ja yhteistyö jatkuu toivottavasti Kimbilion valmistuttuakin. Mama
Mmari on oppinut rakkaudesta ystäviltä, jotka sitä ovat osoittaneet. Hän on
oppinut, kuinka tärkeää vapaaehtoistyö on, ja ajattelee, että heidän
afrikkalaistenkin pitäisi tehdä sitä enemmän. (Tässä kohtaa tulkkina ollut Irja
tosin hymähti, että kyllähän afrikkalaiset jo tekevät valtavasti vapaaehtoistyötä.)
Toisaalta hän on oppinut, ettei vapaaehtoisilta pidä vaatia liikaa, vaan
seuraavan askeleen tulee antaa ottaa oma aikansa.
Mama Mmari tekee riisistä ja herneistä lisäkettä lounaalle |
Lisäksi hän on huomannut olevansa
kovin saman näköinen suomalaisen siskonsa Irjan kanssa. Miehensä kuoleman
jälkeen 2007 Mama Mmari oli pitkän ajan Suomessa Irja vieraana lepäämässä, ja
oppi joitakin suomen kielen sanoja, kuten lapsi, kirkko, hyvä leipä, kiitos,
huomenta, ei, mummu, isä, ruoka, Jumala ja Jeesus. Hauskin suomen kielen on
kuitenkin ”no niin”.
Vaikka Kimbilio avataan heinäkuun
alussa, Mama Mmarilla on vielä paljon unelmia, jotka odottavat täyttymistään.
Kimbilion toinen rakennus ei vielä valmistu ja Kimbilion avaaminen mahdollistaa
osaltaan, mutta ei takaa sitä, että kaikki naiset saisivat siellä opetusta.
Kun kysyin, mitä muuta Mama Mmari
haluaa sanoa blogini lukijoille, sain vastaukseksi seuraavaa. Ensinnäkin hän haluaalähettää
kaikilta Morogoron naisilta kiitoksen ystäville, jotka ovat rakentaneet
Kimbilioa: ”Me rakastamme teitä!”. He kiittävät Jeesusta siitä, että Hän on
yhdistänyt meidät. Kimbilio-projektissa on käynyt ilmi, että Jeesus on se, joka
yhdistää meidät yhdeksi ruumiiksi. ”Jatketaan toistemme rakastamista,
yhteistyötä ja toistemme puolesta rukoilua.” Hän toivoo, että kaikki,
erityisesti Tansanian naiset voisivat saada rauhan.
Kommentit
Lähetä kommentti