Kankaita Morogorosta


Tämä päivitys ei niinkään kerro kuulumisistani vaan yhdestä tavasta tukea Kimbilioa ja Morogoron naisten parissa tehtävää työtä. Paikalliset naiset värjäävät täällä talkootyöllä kankaita ja tekevät niistä erilaisia tekstiilituotteita, joita myydään Kimbilion hyväksi. Yksittäisten kankaiden myynti ei vielä paljoa auta, mutta pienistä summista voi kertyä merkittäviä summia. Vielä enemmän voi kertyä, jos joku ammattilainen sattuu kiinnostumaan kankaiden maahantuonnista tai jopa niihin pohjautuvasta muotisuunnittelusta. Siispä, jos olet ollenkaan kiinnostunut Kimbilio-kankaiden upeista väreistä, kehotan sinua ostamaan omasi, ja rohkaisen myös käyttämään kankaita Suomessa, vaikka ne ehkä erottuvatkin katukuvasta.



Tuotteita voi ostaa ainakin kolmella eri tavalla. Niitä myydään Lempäälän seurakunnan Olkkari kahvilassa, niitä voi tilata suoraan Morogoron Hiippakunnalta tai voin tuoda niitä matkalaukussani elokuussa. Suoraan tilaamalla postimaksut voivat olla korkeita.
Minun tuomien tuotteiden suhteen toimi seuraavasti: Katso tässä päivityksessä olevista kuvista, minkä haluat tai pyydä lisää kuvia sinua kiinnostavista tuotteista. Esimerkiksi ”vihreän sävyisistä kankaista”. Kun olet tehnyt päätöksen, kerro minkä haluat. Ostan sen sinulle, tuon mukanani Suomeen ja sovimme tuotteiden luovuttamisen ja maksamisen sen mukaan, missä päin Suomea normaalisti liikumme. Yhteydenoton voit tehdä vapaavalintaisella tavalla, mutta puheluihin vastaaminen täältä on vähän turhan kallista. Esimerkiksi sähköpostini on paula@leppakoski.org.

Tuotteiden hinnat ovat seuraavat:
Paita 9,5 €
Kangas 6,5 €
Iso kassi 7 €
Pieni kassi 2,5 €






Hinnat on muutettu shillingeistä euroiksi lähimpään puoleen euroon niin, etten ota välityspalkkiota, mutten myöskään itse tee suurta tappiota. Jos ostat useamman tuotteen, lasken valuutan muunnokset uudelleen ja uusi pyöristys voi vaikuttaa eduksesi.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotiinpaluu

Kuva
Olen nyt ollut viikon Suomessa ja vihdoin löysin hetken koota ajatuksia viimeisistä päivistä Tansaniassa ja matkasta kokonaisuudessaan. Viime viikon tiistain ja keskiviikon sinkoilin jäähyväisistä toisiin. Piispan toimistolla ensin, sitten suuntasin Kimbiliolle. Mama Mmari ja Matroona Killa toivottivat hyvää jatkoa ja pyysivät kertomaan Kimbilion Suomalaisille tukijoilla, että Morogorossa rukoillaan tukijoiden puolesta, ja he toivovat, että Suomessa rukoiltaisiin edelleen heidän puolestaan. Mama Ayo, hiippakunnan kirjanpitäjä, oli kutsunut minut jo kesäkuussa käymään kotonaan, mutta vasta toisiksi viimeisenä iltana ehdin. Vierailu alkoi hieman erikoisella perinteellä, jossa vieras syöttää palan kakkua perheen jäsenille ja joku heistä syöttää palan vieraalle. Mielenkiintoinen traditio, mutta jotenkin itse syöminen tuntuu helpommalta. Ilta oli mukava ja Mama Ayo oli kokannut ainakin kuutta eri lajia. Simba, Mama Ayon aviomien, poika ja Mama Ayo Keskiviikko aamuna kävin viel...
Lue lisää

Juhlia ja tapaamisia

Kuva
 Viime viikolla oli Maanviljelijöiden juhlapäivä, joka on kansallinen vapaapäivä. Kävin aamulla aloittamassa esitteen uudistamisprojektin Paralegal Centerillä, mikä ei tietenkään ole ristiriidassa kansallisen vapaapäivän kanssa. Projekti eteni hitaasti jatkuvien sähkökatkosten takia, joten lopetimme jo ennen tavanomaista lounasaikaa. Iltapäivällä suuntasin Nanenaneen (Paikan nimi tulee tästä tapahtumasta: nane tarkoittaa kahdeksan ja juhlapäivä on 8.8.), jossa pidetään hieman vapunomaisia markkinoita. Merkittävänä erona se, että jos vappumarkkinoilla kaikki on ylihinnoiteltu, Nanenanen markkinoilla kaikki on niin halpaa, että paikallisetkaan ei tingi. Lisäksi Nanenanesa on mahdollista myös oppia viljelytekniikoista. Nanenane Torstaina ennen Paralegal Centerille menoa tapasin Suomalaisen lähetystyöntekijäperheen, jonka työalue on muualla Tansanissa. He halusivat kuulla Kimbiliosta ja heiltä kuulin taas mielenkiintoisia käytännönvinkkejä toimintaan täällä Tansaniassa. ...
Lue lisää

Myöhässä, muualla tai kadoksissa

Kuva
Tällä viikolla on ollut paljon asioita, jotka pitäisi hoitaa, mutta hyvin vähän on saatu aikaiseksi. Kimbilion avaaminen on myöhässä. Jotta turvakoti voisi ottaa vastaan asiakkaita, se pitää rekisteröidä, budjetti pitäisi viimeistellä, ihmisiä palkata ja huoneita sisustaa. Mama Mmari tarvitaan rekisteröintiin ja ihmisten palkkaamiseen ja muutenkaan päätöksiä ei voida tehdä ilman häntä. Hän oli viikon muualla, kaukana etelässä jättämässä hyvästejä naisille, jotka ovat olleet hänen vastuullaan, kun hän on ollut hiippakunnan nais- ja lapsityön osaston johtaja. Nyt vastuu on luovutettu eteenpäin. Matroona Kristiina Killan pitäisi valmistella budjettia ja lukujärjestystä, mutta hänellä ei ole tietokonetta. Hän ei voi saada tietokonetta, työntekijöille ei voida alkaa maksaa palkkaa, kanalaa ei voida rakentaa eikä huoneiden sisustusta voida viimeistellä, koska Suomesta lähetetty raha on eksynyt jonnekin kansainvälisten transaktioiden synkmetsään. Tiistaina tutustuin taas uusiin Kimbilioa...
Lue lisää