Valmistautumista

Olen Paula Leppäkoski, Lempäälässä kasvanut ja nykyään Turussa asuva oikeustieteen opiskelija. Tein tämän blogin kertoakseni kuulumisiani ollessani vapaaehtoistyössä Tansaniassa, Morogorossa, jonne lähden tämän kuun 26. päivä. Morogorossa avataan näillä näkymin heinäkuun alussa Kimbilio-niminen turvakoti Tansanian naisille. Kimbilio-projekti on ollut minulle tuttu siitä asti, kun Lempäälän seurakunta sai tansanialaisen vierailijan 2011 ja päätti alkaa rahoittaa turvakodin rakentamista. Tämän vuoden alussa kysyin varovaisesti, olisiko minun mahdollista lähteä tekemään vapaaehtoistyötä Kimbilion hyväksi. Kysymykseeni vastattiin myöntävästi ja innolla sekä Suomesta että Tansaniasta, joten pian minulla oli jo lentoliput ja majoitus sovittuna. Minulle se, miten järjestelyjen osaset loksahtelivat paikalleen kuin itsestään, oli osoitus Jumalan johdatuksesta. Syksyllä rukoilin, että saisin käyttää kesäni merkityksellisellä tavalla, talvella Kimbilion projektijohtaja kirjoitti, että minua tarvitaan Tansaniassa, ja alle kahden viikon päästä olen Morogorossa.

Uskon oppivani Tansaniassa paljon, ja toivon voivani jakaa täällä jokaisessa kirjoituksessa jotakin hauskaa Suomen ja Tansanian kulttuurieroista, jotakin, mitä Afrikka ja afrikkalaiset ovat minulle opettaneet elämästä, ja jotakin, mitä Jumala on opettanut minulle matkalla.

Tähän asti olen oppinut, että tansanialainen lähettää terveisiä vanhemmille. Myös silloin, kun suomalainen ei itse ymmärrä mainita mitään vanhemmistaan. Olen oppinut, että tarkan tehtävän sopiminen on hyvin vaikeaa sähköpostin välityksellä afrikkalaisten kanssa. Ainakin, jos yrittää samalla pitää kiinni suomalaisen yliopiston asettamista aikarajoista ja palautuspäivämääristä. Olen oppinut, että unohdan asioita kaikista To Do -listoistani huolimatta, joten tarvitsen jotakin muuta, mihin luottaa. Koska To Do -listat ovat minun vahvuusaluettani, tarvitsen jotakin muuta kuin itseni. Minun on luotettava Jumalan suunnitelmaan, koska vain hänen suunnitelmansa ovat täydellisiä ja varmoja.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotiinpaluu

Kuva
Olen nyt ollut viikon Suomessa ja vihdoin löysin hetken koota ajatuksia viimeisistä päivistä Tansaniassa ja matkasta kokonaisuudessaan. Viime viikon tiistain ja keskiviikon sinkoilin jäähyväisistä toisiin. Piispan toimistolla ensin, sitten suuntasin Kimbiliolle. Mama Mmari ja Matroona Killa toivottivat hyvää jatkoa ja pyysivät kertomaan Kimbilion Suomalaisille tukijoilla, että Morogorossa rukoillaan tukijoiden puolesta, ja he toivovat, että Suomessa rukoiltaisiin edelleen heidän puolestaan. Mama Ayo, hiippakunnan kirjanpitäjä, oli kutsunut minut jo kesäkuussa käymään kotonaan, mutta vasta toisiksi viimeisenä iltana ehdin. Vierailu alkoi hieman erikoisella perinteellä, jossa vieras syöttää palan kakkua perheen jäsenille ja joku heistä syöttää palan vieraalle. Mielenkiintoinen traditio, mutta jotenkin itse syöminen tuntuu helpommalta. Ilta oli mukava ja Mama Ayo oli kokannut ainakin kuutta eri lajia. Simba, Mama Ayon aviomien, poika ja Mama Ayo Keskiviikko aamuna kävin viel
Lue lisää

Myöhässä, muualla tai kadoksissa

Kuva
Tällä viikolla on ollut paljon asioita, jotka pitäisi hoitaa, mutta hyvin vähän on saatu aikaiseksi. Kimbilion avaaminen on myöhässä. Jotta turvakoti voisi ottaa vastaan asiakkaita, se pitää rekisteröidä, budjetti pitäisi viimeistellä, ihmisiä palkata ja huoneita sisustaa. Mama Mmari tarvitaan rekisteröintiin ja ihmisten palkkaamiseen ja muutenkaan päätöksiä ei voida tehdä ilman häntä. Hän oli viikon muualla, kaukana etelässä jättämässä hyvästejä naisille, jotka ovat olleet hänen vastuullaan, kun hän on ollut hiippakunnan nais- ja lapsityön osaston johtaja. Nyt vastuu on luovutettu eteenpäin. Matroona Kristiina Killan pitäisi valmistella budjettia ja lukujärjestystä, mutta hänellä ei ole tietokonetta. Hän ei voi saada tietokonetta, työntekijöille ei voida alkaa maksaa palkkaa, kanalaa ei voida rakentaa eikä huoneiden sisustusta voida viimeistellä, koska Suomesta lähetetty raha on eksynyt jonnekin kansainvälisten transaktioiden synkmetsään. Tiistaina tutustuin taas uusiin Kimbilioa
Lue lisää

Neljäs käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi

Kuva
Mitä mielekkäämmäksi työ käy, sitä vähemmän tuntuu olevan kerrottavaa. Tiistaina oli hedelmällinen kokous Kimbiliolla, jossa Mama Mmarin ja Pääsihteeri Allen Kinyamasongon kanssa valmistelimme Kimbilion toiminnan kannalta tarpeellisia dokumentteja. Tiistai iltana aloin dokumenttien kirjoittamisen. Keskiviikon ja torstain vietin Paralegal centerillä projektiraporttia oikolukien. Perjantaina taas lisää Kimbilio dokumenttien kirjoittelua. Lisäksi aloimme keskustelut siitä, mitä seminaarien järjestäminen Kimbiliolla käytännössä vaatii. Ja hiippakunnan rahastonhoitaja Mama Aiyo kutsui minut työkylään! Lauantaina sentään sattui jotakin. kun saavuin Tansaniaan, George Pindua haki minut Dar Es Salaamista. Samalla reissulla hän vei Happyn isänsä luo. Ehdimme jutella matkalla, ja Happy toivoi, että vierailisin hänen koulullaan, sitten kun koulut olisivat auki. Hän aloittaa nyt paikallisen lukiota vastaavan koulun viimeisen vuoden Lutheran Youth Seminarylla, joka on sisäoppilaitos. Päätin l
Lue lisää