Huomenna Tansaniassa

Aloitusjulkaisussani kerroin hyvin suurpiirteisesti siitä tiestä, joka on johtanut siihen, että lähden Morogoroon tekemään vapaaehtoistyötä. Nyt ajattelin kertoa siitä hieman tarkemmin samalla, kun jaan viimehetken tunnelmiani Suomessa.

Olen ollut vapaaehtoistyössä vieraassa maassa kolmen kuukauden pätkän kerran aikaisemmin. Silloin olin vasta valmistunut ylioppilaaksi ja moni matkaan liittyvä asia oli toisin: olin valmistautunut monta kertaa pidemmän ajan, kohteessa oli koko ajan myös muita suomalaisia ja asuin suomalaisen naisen alivuokralaisena. Toisaalta kohdemaani kulttuurista tiesin hyvin vähän ennen lähtöä.

Ensimmäinen vapaaehtoistyö jaksoni oli hyvin intensiivistä kasvamista uskossa ja Jumalan tuntemisessa. Opin näkemään, miten Jumalan suunnitelmissa oli ennalta nähty ne yllätykset, joita matkan varrella sattui. Opin myös, että Jumala tekee työtään meissä silloinkin, kun emme itse sitä huomaa.

Koska ollessani vapaaehtoistyössä koin sekä olevani lähellä Jumalaa että tekeväni työtä, jolla on merkitystä, päätin pyrkiä lähtemään uudelleen vapaaehtoistyöhön ennen valmistumistani. Viime syksynä havahduin: jos todella aion lähteä, jäljellä on enää kaksi opiskelukesää. Aloin rukoilla asian puolesta, mutten vielä syksyllä ollut valmis tekemään päätöksiä. Ajatus siitä, että lähtisin juuri Afrikkaan, vahvistui kuitenkin viikonloppukurssilla Karkun evankelisella opistolla, kun Sley:n (Suomen luterilainen evankeliumi yhdistys) Afrikassa lähetystyötä tehneet työntekijät kertoivat kokemuksiaan.

Kun pääsin tammikuussa Ihmisoikeudet suurten kulttuurien ristivedossa -kurssille, jonka puitteissa kirjoittaisin oikeusnotaarin tutkielmani, sain ajatuksen, että voisin kysyä aiheideoita Kimbilio-projektin vastuuhenkilöiltä. Samalla kerroin, että olisin kiinnostunut lähtemään vapaaehtoistyöhön Morogoroon, jos vain siellä olisi tarvetta. Näin matkavalmistautumiseni alkoi käytännön järjestelyjen sijaan kirjoittamalla tutkielmaa afrikkalaisesta tapaoikeudesta. Vaikka etänä ei koskaan tutustua vieraaseen kulttuuriin yhtä syvällisesti kuin paikan päällä, mahdollisti tutkielman kirjoittaminen kuitenkin poikkeuksellisen syvällisen tutustumisen erityisesti Tansanian yhteiskunnallisiin haasteisiin ja oikeudellisiin ristiriitoihin.

Nyt, kun matkalaukku on pakattuna, Duolingolla on ainakin yritetty oppia muutama sana swahilia ja lento lähtee illalla, olen innoissani, mutta mielessä tuntuvat valmistautumisesta huolimatta korostuvan ne asiat, jotka vielä ovat epäselviä: Mikä tulee olemaan tarkka tehtävänkuvani? Millaisiin kulttuurisiin kömmähdyksiin tulen syyllistymään? Tulenko saamaan Morogorossa sellaisia ystäviä, joiden kanssa voin kertoa ja kuunnella muita kuin pinnallisia kuulumisia? Pääsenkö nettiin riittävän usein, että saan hoidettua opintoihin liittyvät ilmoittautumiset ja muut ”Suomiasiat”?

Kuitenkin tiedän, että mitä vain tulee, Jumala on sen edeltä nähnyt. Menen kohti tuntematonta, mutta Jumalalleni Tansania on aivan yhtä tuttu kuin Suomi.


Ps. 121:2-3 ” Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan. Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee.”



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotiinpaluu

Kuva
Olen nyt ollut viikon Suomessa ja vihdoin löysin hetken koota ajatuksia viimeisistä päivistä Tansaniassa ja matkasta kokonaisuudessaan. Viime viikon tiistain ja keskiviikon sinkoilin jäähyväisistä toisiin. Piispan toimistolla ensin, sitten suuntasin Kimbiliolle. Mama Mmari ja Matroona Killa toivottivat hyvää jatkoa ja pyysivät kertomaan Kimbilion Suomalaisille tukijoilla, että Morogorossa rukoillaan tukijoiden puolesta, ja he toivovat, että Suomessa rukoiltaisiin edelleen heidän puolestaan. Mama Ayo, hiippakunnan kirjanpitäjä, oli kutsunut minut jo kesäkuussa käymään kotonaan, mutta vasta toisiksi viimeisenä iltana ehdin. Vierailu alkoi hieman erikoisella perinteellä, jossa vieras syöttää palan kakkua perheen jäsenille ja joku heistä syöttää palan vieraalle. Mielenkiintoinen traditio, mutta jotenkin itse syöminen tuntuu helpommalta. Ilta oli mukava ja Mama Ayo oli kokannut ainakin kuutta eri lajia. Simba, Mama Ayon aviomien, poika ja Mama Ayo Keskiviikko aamuna kävin viel...
Lue lisää

Juhlia ja tapaamisia

Kuva
 Viime viikolla oli Maanviljelijöiden juhlapäivä, joka on kansallinen vapaapäivä. Kävin aamulla aloittamassa esitteen uudistamisprojektin Paralegal Centerillä, mikä ei tietenkään ole ristiriidassa kansallisen vapaapäivän kanssa. Projekti eteni hitaasti jatkuvien sähkökatkosten takia, joten lopetimme jo ennen tavanomaista lounasaikaa. Iltapäivällä suuntasin Nanenaneen (Paikan nimi tulee tästä tapahtumasta: nane tarkoittaa kahdeksan ja juhlapäivä on 8.8.), jossa pidetään hieman vapunomaisia markkinoita. Merkittävänä erona se, että jos vappumarkkinoilla kaikki on ylihinnoiteltu, Nanenanen markkinoilla kaikki on niin halpaa, että paikallisetkaan ei tingi. Lisäksi Nanenanesa on mahdollista myös oppia viljelytekniikoista. Nanenane Torstaina ennen Paralegal Centerille menoa tapasin Suomalaisen lähetystyöntekijäperheen, jonka työalue on muualla Tansanissa. He halusivat kuulla Kimbiliosta ja heiltä kuulin taas mielenkiintoisia käytännönvinkkejä toimintaan täällä Tansaniassa. ...
Lue lisää

Myöhässä, muualla tai kadoksissa

Kuva
Tällä viikolla on ollut paljon asioita, jotka pitäisi hoitaa, mutta hyvin vähän on saatu aikaiseksi. Kimbilion avaaminen on myöhässä. Jotta turvakoti voisi ottaa vastaan asiakkaita, se pitää rekisteröidä, budjetti pitäisi viimeistellä, ihmisiä palkata ja huoneita sisustaa. Mama Mmari tarvitaan rekisteröintiin ja ihmisten palkkaamiseen ja muutenkaan päätöksiä ei voida tehdä ilman häntä. Hän oli viikon muualla, kaukana etelässä jättämässä hyvästejä naisille, jotka ovat olleet hänen vastuullaan, kun hän on ollut hiippakunnan nais- ja lapsityön osaston johtaja. Nyt vastuu on luovutettu eteenpäin. Matroona Kristiina Killan pitäisi valmistella budjettia ja lukujärjestystä, mutta hänellä ei ole tietokonetta. Hän ei voi saada tietokonetta, työntekijöille ei voida alkaa maksaa palkkaa, kanalaa ei voida rakentaa eikä huoneiden sisustusta voida viimeistellä, koska Suomesta lähetetty raha on eksynyt jonnekin kansainvälisten transaktioiden synkmetsään. Tiistaina tutustuin taas uusiin Kimbilioa...
Lue lisää