Tekstit

Kotiinpaluu

Kuva
Olen nyt ollut viikon Suomessa ja vihdoin löysin hetken koota ajatuksia viimeisistä päivistä Tansaniassa ja matkasta kokonaisuudessaan. Viime viikon tiistain ja keskiviikon sinkoilin jäähyväisistä toisiin. Piispan toimistolla ensin, sitten suuntasin Kimbiliolle. Mama Mmari ja Matroona Killa toivottivat hyvää jatkoa ja pyysivät kertomaan Kimbilion Suomalaisille tukijoilla, että Morogorossa rukoillaan tukijoiden puolesta, ja he toivovat, että Suomessa rukoiltaisiin edelleen heidän puolestaan. Mama Ayo, hiippakunnan kirjanpitäjä, oli kutsunut minut jo kesäkuussa käymään kotonaan, mutta vasta toisiksi viimeisenä iltana ehdin. Vierailu alkoi hieman erikoisella perinteellä, jossa vieras syöttää palan kakkua perheen jäsenille ja joku heistä syöttää palan vieraalle. Mielenkiintoinen traditio, mutta jotenkin itse syöminen tuntuu helpommalta. Ilta oli mukava ja Mama Ayo oli kokannut ainakin kuutta eri lajia. Simba, Mama Ayon aviomien, poika ja Mama Ayo Keskiviikko aamuna kävin viel...

Moshi ja lähtötunnelmia

Kuva
Tämä on viimeinen päivitykseni täältä Tansaniasta. Lähtö on ensi torstaina. Viime viikko kului Moshissa, Kilimanjaron juurella. Tiistaina iltapäivällä kokoustimme Kimbiliolla ennen, kuin suuntasin Mama Mmarin kanssa hotelliin, jotta pääsisimme keskiviikko aamuna aikaisin linja-autoasemalle. Bussimatka Moshiin vei yhdeksän tuntia. Onneksi puolessa välissä oli kymmenen minuutin lounas- ja vessatauko. Illalla hostellissa sain nauttia kotoisasta tunnelmasta, kun suihkusta tuli lämmintä vettä ja naapurissa puhuttiin äänekkäästi toista kotimaista. Näinpä jopa roskiksessa Lämmin kuppi -keiton tyhjän pussin. Aamulla selvisi, että hostellissa oli ryhmä ruotsalaisia lukioikäisiä, mutta Lämmin kuppi -keiton omistajaa en tavannut. Ruotsinkielisille ystävilleni tiedoksi, että äännätte ruotsia ihanan selkeäasti verrattuna Pohjanlahden toisella puolella kasvaneisiin ruotsinkielisiin. Moshiin olimme matkustaneet tutustuaksemme KWIECO:on (Kilimanjaro Women Information Exchange and Consultancy ...

Juhlia ja tapaamisia

Kuva
 Viime viikolla oli Maanviljelijöiden juhlapäivä, joka on kansallinen vapaapäivä. Kävin aamulla aloittamassa esitteen uudistamisprojektin Paralegal Centerillä, mikä ei tietenkään ole ristiriidassa kansallisen vapaapäivän kanssa. Projekti eteni hitaasti jatkuvien sähkökatkosten takia, joten lopetimme jo ennen tavanomaista lounasaikaa. Iltapäivällä suuntasin Nanenaneen (Paikan nimi tulee tästä tapahtumasta: nane tarkoittaa kahdeksan ja juhlapäivä on 8.8.), jossa pidetään hieman vapunomaisia markkinoita. Merkittävänä erona se, että jos vappumarkkinoilla kaikki on ylihinnoiteltu, Nanenanen markkinoilla kaikki on niin halpaa, että paikallisetkaan ei tingi. Lisäksi Nanenanesa on mahdollista myös oppia viljelytekniikoista. Nanenane Torstaina ennen Paralegal Centerille menoa tapasin Suomalaisen lähetystyöntekijäperheen, jonka työalue on muualla Tansanissa. He halusivat kuulla Kimbiliosta ja heiltä kuulin taas mielenkiintoisia käytännönvinkkejä toimintaan täällä Tansaniassa. ...

Maasai Juristi

Kuva
Viime viikolla saimme joitakin pyöriä pyörimään, kun loppuviikosta saimme pienen summan rahaa (siis verrattuna siihen, joka on pankissa kadoksissa). Ostimme Matroona Christina Killalle tietokoneen, että hän voi tehokkaasti valmistella Kimbilion toiminnan aloittamista. Keskiviikkona vietin päivän tutustuen Elisiphan työhön ja sunnuntaina tapasin messussa ryhmän saamelaisia. Iltapäivällä sain viimein kiivettyä vuoristoon katsomaan vesiputousta, noin niin kuin kahden kuukauden suunnittelun jälkeen. Tänään selvisi, että myös piispa laskee saamiani kosintoja, joista hän käytti hämmentävästi ilmausta ”application”. Tässä päivityksessä keskityn Elisiphan tarinaan: Suomalaisia lähetystyöntekijöitä, Oulun hiippakunnan dekaani, saamelaistyhmä ja Morogoron hiippakunnan piispa  Elisipha Lepilal Elisipha Lepilal Elisipha on Maasai-nainen. Hän tulee valtavasta perheestä. Hänen isällään on 18 vaimoa, yli 200 lasta ja yli 70 lastenlasta. Kaikki vaimot asuvat bomassa:...

Myöhässä, muualla tai kadoksissa

Kuva
Tällä viikolla on ollut paljon asioita, jotka pitäisi hoitaa, mutta hyvin vähän on saatu aikaiseksi. Kimbilion avaaminen on myöhässä. Jotta turvakoti voisi ottaa vastaan asiakkaita, se pitää rekisteröidä, budjetti pitäisi viimeistellä, ihmisiä palkata ja huoneita sisustaa. Mama Mmari tarvitaan rekisteröintiin ja ihmisten palkkaamiseen ja muutenkaan päätöksiä ei voida tehdä ilman häntä. Hän oli viikon muualla, kaukana etelässä jättämässä hyvästejä naisille, jotka ovat olleet hänen vastuullaan, kun hän on ollut hiippakunnan nais- ja lapsityön osaston johtaja. Nyt vastuu on luovutettu eteenpäin. Matroona Kristiina Killan pitäisi valmistella budjettia ja lukujärjestystä, mutta hänellä ei ole tietokonetta. Hän ei voi saada tietokonetta, työntekijöille ei voida alkaa maksaa palkkaa, kanalaa ei voida rakentaa eikä huoneiden sisustusta voida viimeistellä, koska Suomesta lähetetty raha on eksynyt jonnekin kansainvälisten transaktioiden synkmetsään. Tiistaina tutustuin taas uusiin Kimbilioa...

Kasvatuksesta ja seminaareista

Kuva
Tiistaiaamuna Paralegal Centerillä, kun läsnä ei ollut ketään, jonka sielunrauhaa kummasteluni voisi järkyttää, kysyin edellisessä päivityksessäni ihmettelemääni tilannetta, eli miksi 21-vuotias ei saa vapaa-ajallaan poistua sisäoppilaitoksesta oman harkintansa mukaan. Tästä seurasi hyvä keskustelu, jonka aluksi centerin johtajatar Mama Flora Masoy totesi suoraan, että kyllähän jossakin on menty vikaan, kun nuoret eivät saa opetella itsenäisyyttä vähitellen. Lapset eivät saa tehdä mitään m ikä vaatii itsenäistä harkintaa, mutta kun heistä tulee aikuisia, ei enää ole ketään opastamassa. Kodeissa ilmeisesti ongelmat näkyvät siten, että lapset eivät esimerkiksi opi tekemään ruokaa, kun on vaarana, ettei siitä tule yhtä hyvää kuin, jos äiti tekisi itse. Ensin olin sitä mieltä, että itsestään selvä ja ainoa ratkaisu on se, että annetaan vapautta vähän kerrallaan. Sitten Mama Masoy alkoi kertoa ongelmista, joita nuorille tulee yliopistossa alkoholin käytön takia. Enpä sitten oikein tiedä, e...

Neljäs käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi

Kuva
Mitä mielekkäämmäksi työ käy, sitä vähemmän tuntuu olevan kerrottavaa. Tiistaina oli hedelmällinen kokous Kimbiliolla, jossa Mama Mmarin ja Pääsihteeri Allen Kinyamasongon kanssa valmistelimme Kimbilion toiminnan kannalta tarpeellisia dokumentteja. Tiistai iltana aloin dokumenttien kirjoittamisen. Keskiviikon ja torstain vietin Paralegal centerillä projektiraporttia oikolukien. Perjantaina taas lisää Kimbilio dokumenttien kirjoittelua. Lisäksi aloimme keskustelut siitä, mitä seminaarien järjestäminen Kimbiliolla käytännössä vaatii. Ja hiippakunnan rahastonhoitaja Mama Aiyo kutsui minut työkylään! Lauantaina sentään sattui jotakin. kun saavuin Tansaniaan, George Pindua haki minut Dar Es Salaamista. Samalla reissulla hän vei Happyn isänsä luo. Ehdimme jutella matkalla, ja Happy toivoi, että vierailisin hänen koulullaan, sitten kun koulut olisivat auki. Hän aloittaa nyt paikallisen lukiota vastaavan koulun viimeisen vuoden Lutheran Youth Seminarylla, joka on sisäoppilaitos. Päätin l...